Nyt kun  näitä näyttelytouhuja on tullut seurattua aika tiiviisti niint täytyy sanoa että menee maku. Toki saa kasvattajat tuntea tuomareita ja olla ystäviäkin. Mutta onko se ystävyys lahjottavissa ?

Noh, entäs kehäsihteerit? Tuomari kutsutaan kylään, tuomari tykkää matkustella, roduntuntemus on hieman epävarmaa, kehäsihteeri kuiskuttelee korvaan ja kukas voittaa?

Kyllä täytyy sanoa että en enää kelleen suosittele ostamaan vain näyttelyissä menestyneen koiranpentuja, ihan pajatsoa koko homma.  Entäs sellaiset kasvattajat, jolla  ei oma kasvatti kelpaa.  Tietysti jos sellaista vain haluaa, asia ok. Sitä saa mitä tilaa.Toivotaan että joku ottaisi  lusikkan kauniiseen käteen ja rupea rakentamaan,kaivamaan jotakin eettistä ja moraalista perustetta hommalle, joka toimii kuin villi länsi.  Ihan syvältä tuo näyttelytouhu, jonka jotenkin pitäisi liittyä myös koiran jalostukseen.

Tsemppiä vaan kaikkien kauniiden koirien omistajille joilla on myös jotakin rodunomaisesta käytöstä jäljellä ja IHAN OIKEASTI.

Ei paina paljoa käyttöominaisuudet eikä luonnetestit, mutta toivootaan että rodulle ei käy niin kuin collieille. Onhan se nähty mitä tapahtuu kun ulkomuotoa vain jalostetaan.

Nimimerkillä ihan oikeasti kateellinen :)